Kirkot

Jämsän kirkko

Jämsän kirkko on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema ristikirkko, joka vihittiin käyttöön 29.9.1929. Kirkko rakennettiin tulipalossa v. 1925 tuhoutuneen edellisen kirkon paikalle. Palaneesta kirkosta on nykyisessä kirkkotilassa nähtävissä mm. alttaritaulu ja krusifiksi sekä pienempiä esineitä kirkkomuseossa.
Koskentie 30 A, Jämsä

Kuoreveden kirkko

Kuoreveden kirkko sijaitsee luonnonkauniissa niemessä veden äärellä, n.12 km päässä Hallin keskustasta.Kirkko on yksi Suomen kolmesta uhrikirkosta ja valmistui v. 1779. Rakennuttajana toimi maineikas kirkonrakentaja Matti Pärnä.
Kirkkoniementie 118, 35600 Halli

Jämsänkosken kirkko

Jämsänkosken kirkko on arkkitehti Wäinö G. Palmqvistin suunnittelma ja se valmistui v. 1935 tehdasyhtiön lahjoittamalle tontille. Kirkko vihittiin 30.6.1935. Jämsänkosken seurakunta erosi Jämsän emäseurakunnasta v. 1925 ja kokoontui ennen kirkon valmistumista Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vanhalla seurahuoneella, joka kunnostettiin väliaikaiseksi kirkoksi.
Koivutie 7 A, 42300 Jämsänkoski

Koskenpään kirkko

Koskenpään kirkon rakentaminen aikanaan on tapahtunut pienissä erissä vuosien 1896-1911 aikana. Tontti, 2, 9 ha oli lahjoitus. Kirkkoherra Heikki Salonius vihki kirkon v. 1902 mutta lopullisesti kirkko oli valmis v. 1911. Sisätilojen uusiminen suoritettiin v. 1922 arkkitehti Josef Stänbäckin suunnitelman mukaan, jolloin uusittiin mm. tukipilareiden koristeet ja lehterikaiteet.
Petäjävedentie 5, 42400 Jämsä

Längelmäen Kirkko

Längelmäen kirkko on vuosina 1770–1772 rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla rakennettu barokkityylinen puukirkko. Kirkko sijaitsee entisen Längelmäen Hakosalmen kylässä, joka kuntaliitoksen myötä siirtyi Oriveteen.
Längelmäen kirkkotie 565, 35480 Längelmäki

Saari- ja Luontokirkko

Särkisaaren leirikeskuksen yhteydessä sijaitsevat Saarikirkko sekä Luontokirkko ovat tunnelmallisia ja sopivat moniin tilaisuuksiin.
Särkisaarentie 365, 42100 Jämsä

Voisit olla kiinnostunut

Taidegalleriat

Jämsä on vireä taidekaupunki. Kaunis luonto ja upeat maisemat innoittivat aikoinaan jo Eliel Saarista, Akseli Gallen-Kallelaa ja Eino Leinoa. Alueesta on tullut merkittävä huopateollisuuden ja huopa-alan keskittymä. Kesäisin huopaa juhlitaan kansainvälisellä Huopanäyttelyllä.

Museot

Himos-Jämsän alueella on neljä kotiseutumuseota ja useita erikoismuseoita, jotka kertovat alueen perinteistä mitä parhaiten: kotiseudusta, maamiehen elosta ja olosta, lasten leikeistä sekä Suomen ilmailuteollisuuden alkuvaiheista. Museot ovat pääasiassa avoinna kesäaikaan tai tilauksesta ryhmille.

Nyt selviää mikä mies on Jämsän Äijä!

Niin ne tohtivat miettiä, että missä se Jämsän Äijän koti oikein on? Minä sen sanon, että se on siellä missä ihmisen on hyvä olla. Minun kotini on Jämsän ja Himoksen alueella, siellä minä pääni tyynyyn lasken, marjani poimin ja saunani lämmitän.