Noin 3 000 ihmistä vierailee vuoden aikana Saunakylässä, joka on kiistatta Jämsän helmi. Saunat lämpiävät talkoovoimin aina lauantaisin syyskuun loppuun saakka, tosin juhannuksena lauteille päästään perjantaina.
Kun jämsänkoskelainen Saija Silén kuuli ensimmäistä kertaa itseään kutsuttavan nimellä Saija-san, oli hetki lähes liikuttava. Kyseessä on kunnioituksesta ja arvostuksesta kertova japanin kielen ilmaisu.
– Onhan se hieno tunne, mielelläni olen Saija-san tai Saunakylän Saija, monella nimellä jo tunnetaan, Saija nauraa kahvikupillisen äärellä Jämsänkosken Ilveslinnan kahvilassa. Saunamestariksikin häntä voi kutsua, sillä Saunamestari Kilta ry myönsi arvonimen vuonna 2021.
Keski-Suomen museossa amanuenssina työskentelevä Saija tunnetaan etenkin Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtajana. Yhdistys pyörittää Jämsän Juokslahdella sijaitsevaa Saunakylää, joka avautui yleisölle 2017.
Saunakylä on toki saunomista, mutta paljon muutakin; se on perinnerakentamisen, suomalaisen talonpoikaisen rakennustavan vaalimista ja opettamista. Moni on saanut oppia muun muassa pärekaton tekemisestä tai vaikkapa kiukaan kunnostamisesta.
Saija kertoo, että Saunakylälle kuuluu hyvää. Yhteensä 12 savusaunaa kutsuu lämpimään huomaansa aina lauantaisin, kello 16–20. Saunojen kunnostustyö on menossa koko ajan, yhteensä saunarakennuksia on 24, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta.
– Kunnostusta tehdään perinteitä arvostaen ja huolella, keskimäärin yksi tai kaksi saunaa saadaan kunnostettua vuodessa. Kun saunoja alettiin siirtää tänne Muuramesta vuonna 2015, olivat ne todella huonokuntoisia.